Westö valkokankaalla


Luin kirjan Missä kuljimme kerran. Kirjoittaja on nimeltään Kjell Westö.  Olen myös katsonut elokuvan, joka perustuu kirjan kertomukseen. Haluaisin kertoa mielipiteeni tästä teoksesta.
Elokuvan tapahtumat pohjautuvat kirjan kertomuksiin. Elokuvassa eletään sisällissodan aikoja. Elokuvassa puhuttiin ruotsiksi, sillä kertomuksessa kaikki henkilöt ovat ruotsinkielisiä, vaikka tapahtuma paikka on Suomessa. Elokuvan lavastus oli hyvin tehty. Elokuvassa näytettiin hyvin tarkasti kaikki raa’at teot, jotka kirjassa kuvattiin. Kaikki näyttelijät eläytyivät hyvin heidän elokuvarooliinsa, joka antoi elokuvaan enemmän eläytymistä ja uskottavuutta. Elokuvassa keskityttiin hyvin paljon ihmisten tunteista, sillä silloin elettiin rankaa aikaa ja ihmisiä pistettiin hyvin vaikeisiin olosuhteisiin.
Minun mieleeni painoin yksi kohtaus, joka hämmensi minua hyvin paljon. Kun kirjaa lukee, lukija kuvittelee ympäristön, missä kirjanhahmot elävät ja niiden teot. Elokuva elätti tätä kuvitelmaa, jonka olin tehnyt lukiessani kirjaa. Elokuvassa oli kohtaus missä yksi päähenkilöistä Cedric joka on valkokaarti, joutuu punaisten vankilaan. Siellä häntä kohdellaan hyvin huonosti ja hänelle tehtiin inhimillisiä niin, että hänen kostonhalunsa kasvoi.
Kirjassa on hyvin paljon enemmän tietoa kertomuksesta verrattuna elokuvaan. Kirjassa kerrotaan enemmän henkilöiden historiasta ja heidän kokemuksista, jotka selittävät heidän päätöksiä kertomuksen seuratessa.  Elokuva tietysti helpotti hyvin paljon kertomuksen seurantaa, sillä se on hyvin lyhyt ja elokuva on hyvin näytelty ja hyvin ohjattu. Kirja oli vaikeampi seuraa, sillä kirja oli pitkä.
Pidin itse enemmän kirjan lukemisesta, sillä lukeminen jätti minun mielikuvitukselle paikkaa.
Elsa Bry

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Westön Helsinki

Kulkemaan Westön matkaan

Konteksti: 1920-luku